Fluoresenssimikroskopia on mullistanut kykymme visualisoida ja tutkia biologisia näytteitä, jolloin voimme sukeltaa solujen ja molekyylien monimutkaiseen maailmaan. Fluoresenssimikroskopian avainkomponentti on valonlähde, jota käytetään virittämään fluoresoivia molekyylejä näytteessä. Vuosien varrella on käytetty erilaisia valonlähteitä, joista jokaisella on ainutlaatuiset ominaisuudet ja edut.
1. Mercury-lamppu
Korkeapaineinen elohopealamppu, jonka teho vaihtelee 50–200 wattia, on valmistettu kvartsilasista ja on muodoltaan pallomainen. Sen sisällä on tietty määrä elohopeaa. Kun se toimii, kahden elektrodin välillä tapahtuu purkaus, jolloin elohopea haihtuu ja pallon sisäinen paine kasvaa nopeasti. Tämä prosessi kestää yleensä noin 5-15 minuuttia.
Korkeapaineisen elohopealampun emissio johtuu elohopeamolekyylien hajoamisesta ja pelkistymisestä elektrodipurkauksen aikana, mikä johtaa valon fotonien emissioon.
Se säteilee voimakasta ultraviolettivaloa ja siniviolettia valoa, joten se sopii erilaisten fluoresoivien materiaalien jännittämiseen, minkä vuoksi sitä käytetään laajasti fluoresenssimikroskopiassa.
2. Xenon-lamput
Toinen yleisesti käytetty valkoisen valon lähde fluoresenssimikroskopiassa on ksenonlamppu. Ksenonlamput, kuten elohopealamput, tarjoavat laajan spektrin aallonpituuksia ultraviolettisäteilystä lähiinfrapunaan. Ne eroavat kuitenkin viritysspektreistään.
Elohopealamput keskittävät säteilynsä lähes ultraviolettisäteilylle, siniselle ja vihreälle alueelle, mikä varmistaa kirkkaiden fluoresoivien signaalien synnyttämisen, mutta sillä on voimakas fototoksisuus. Tästä syystä HBO-lamput on yleensä varattu kiinteisiin näytteisiin tai heikon fluoresenssikuvaukseen. Sitä vastoin ksenonlamppulähteillä on tasaisempi viritysprofiili, mikä mahdollistaa intensiteetin vertailun eri aallonpituuksilla. Tämä ominaisuus on edullinen sovelluksissa, kuten kalsiumionipitoisuuden mittauksissa. Ksenonlamput osoittavat myös voimakasta viritystä lähi-infrapuna-alueella, erityisesti noin 800-1000 nm.
XBO-lampuilla on seuraavat edut HBO-lamppuihin verrattuna:
① Tasaisempi spektrin intensiteetti
② Vahvempi spektrin intensiteetti infrapuna- ja keski-infrapuna-alueilla
③ Suurempi energiateho, mikä helpottaa objektiivin aukon saavuttamista.
3. LEDit
Viime vuosina fluoresenssimikroskooppivalonlähteiden alalla on noussut uusi haastaja: LEDit. LEDien etuna on nopea päälle- ja poiskytkentä millisekunneissa, mikä lyhentää näytteen valotusaikoja ja pidentää herkkien näytteiden käyttöikää. Lisäksi LED-valo hajoaa nopeasti ja tarkasti, mikä vähentää merkittävästi fototoksisuutta pitkäaikaisten elävien solujen kokeiden aikana.
Valkoisiin valonlähteisiin verrattuna LEDit säteilevät tyypillisesti kapeamman viritysspektrin sisällä. Saatavilla on kuitenkin useita LED-nauhoja, jotka mahdollistavat monipuoliset moniväriset fluoresenssisovellukset, mikä tekee LEDistä yhä suositumman valinnan nykyaikaisissa fluoresenssimikroskopioissa.
4. Lasers Light Source
Laservalonlähteet ovat erittäin monokromaattisia ja suuntautuvia, joten ne sopivat ihanteellisesti korkearesoluutioiseen mikroskopiaan, mukaan lukien superresoluutiotekniikat, kuten STED (stimuloitu säteilyn väheneminen) ja PALM (valokuvausaktivoitu lokalisaatiomikroskooppi). Laservalo valitaan tyypillisesti vastaamaan kohdefluoroforille vaadittua erityistä viritysaallonpituutta, mikä tarjoaa korkean selektiivisyyden ja tarkkuuden fluoresenssivirityksessä.
Fluoresenssimikroskoopin valonlähteen valinta riippuu erityisistä kokeellisista vaatimuksista ja näytteen ominaisuuksista. Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua
Postitusaika: 13.9.2023